Saimaannorppa pysyy talvella ihmissilmältä piilossa. Se pitää auki hengitysreikiä ja nousee silloin tällöin lepäämään jään päälle kaivamaansa lumiluolaan, joka ei näy hangen pinnalle. Norpan ainoana kulkutienä on avanto pesästä veteen.

Kuva 1. Saimaannorpan hengitysreikä (Kuva: Jouni Koskela)

Norpan pesäpaikat sijaitsevat Saimaalla tavallisesti selkävesien saaristoissa ja luodoilla. Paras tapa auttaa norppaa talvella on välttää liikkumista rantojen tuntumassa.

Saimaannorppaemo synnyttää poikasen eli kuutin rannan lumikinokseen kaivamaansa pesään Nestorinpäivän (26.2.) aikoihin. Pesinnän onnistumiseksi norppa kaipaa kolmea asiaa: jäätä, lunta ja kovaa tuulta. Ensin Saimaan pitää jäätyä. Sitten tarvitaan lumisadetta, mutta muhkea pesäkinos norpan pesimäluodolle muodostuu vasta kunnon lumituiskussa.

Kuva 2. Saimaannorpan kuutti (Kuva: Jouni Koskela)

Pesän turva on tärkeää poikaselle. Emo imettää kuuttia lumipesässä, joka suojaa kuuttia pedoilta ja vaihtelevilta säiltä. Emo ja kuutti ovat herkimmillään heti synnytyksen jälkeen ja kaipaavat imetysrauhaa.

Kuva 3. Saimaannorpan pesä ilman katon suojaa vähalumisena talvena (Kuva: Jouni Koskela)

Lauhoina talvina saimaannorpan pesimäolosuhteet heikentyvät. Joinakin vuosina kuutteja onkin syntynyt avojäälle ilman pesän suojaa. Tällöin kuutit ovat alttiimpia pedoille ja häiriöille. Kettu saa jäällä loikoilevasta kuutista helposti vainun ja pahimmassa tapauksessa vie kuutin mennessään.

Kuva 4. Saimaannorpan poikaspesä (Kuva: Jouni Koskela)

Lumesta kasatut apukinokset ovat auttaneet viime vuosina norppaa. Apukinosten ansiosta yhä useampi kuutti on vähälumisina talvina selvinnyt hengissä kriittisten ensimmäisten elinviikkojen yli. Norpan pesintää auttamaan on väsätty myös kiinteämpiä rakenteita, ns. keinopesiä. Haasteena on kehittää sellainen ”norpanpönttö”, johon emo synnyttäisi kuutin, ja jossa kuutti viihtyisi imetyksen ensimmäiset viikot.

Kuva 5. Saimaannorpan apukinos (Kuva: Jouni Koskela)

Kuva 6. Keinopesä Pihlajavedellä 1980-luvulla (Kuvaaja ei tiedossa)

Kuva 7. Saimaannorpan keinopesä (Kuva: Jouni Koskela)

Emo vieroittaa kuutin jäiden lähdön jälkeen toukokuun puolivälissä. Tämän jälkeen kuutti laajentaa elinpiiriään ja kesäkuun loppuun mennessä se on voinut matkata jopa kymmenien kilometrien päähän syntymäluodoltaan.

***

Kirjoittaja ja kuvaaja on Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela, joka on toiminut useita vuosia Saimaan norpan asiantuntijana Metsähallituksessa Saimaan alueella.