Jos kaikki Saimaan kanavat alkavat olla läpiajettuja ja sulutukset tuntuvat enimmäkseen kurjalta rutiinilta niin ei kannata heittää kirvestä kaivoon ja sanoa, että kaikki on nyt nähty ja koettu. Vielä nimittäin riittää kuljettavaa ja nähtävää.

Raikuun kanava yhdistää Puruveden ja Paasveden. Sinne pääsee etelästä päin Puruvedeltä Hevossalon itä- ja länsipuolelta ja Paasvedenpuolelta ohittamalla Pistalanharjun retkisataman pitkää Pistalanjärveä pitkin. Raikuun kanavareitti huokuu historiaa Salpalinjan rakenteiden ja linnoitusten kautta ja on mukava noin 3 mpk:n (5,5 km:n) pituinen veneretkikohde, jos veneen mitat eivät ole kovin suuret. Historia ulottuu jopa 1700-luvulle saakka. Kanavan kulkuaukkojen maksimimitat ovat leveyden osalta 3,5 m, syväys 0,8 m ja korkeus noin 2,0 metriä. Toisin sanoen, jos käytössä on avovene tai matkaveneen apuvene niin sillä retki kannattaa tehdä. Puruveden puolella isomman veneen voi jättää ankkuriin Lintusalmen sillan alapuolelle ja Paasveden puolla Pistalan kanavan pohjoispuolelle. Trailerilla veneen saa veteen pohjoisessa Savonrannalta ja etelässä kannattaa laskea vene Rauvanniemen Uittoniemestä.

Raikuun kanavareitti sisältää itse asiassa useamman kanavan ja sillan. Paasvedeltä päin kun tullaan niin ensimmäisenä vastaan tulee Pistalan kanava. seuraavana tulee Jumppasen kanava ja vasta sitten Raikuun kanava. Raikuun jälkeen tulee kaunis Virtasalmi ja Puruvesi aukeaa lopulta Lintusalmen sillan jälkeen.

Kuva: Pistalan kanavan silta

Raikuun kanavareitti sisältää kauniiden maisemien lisäksi Pistalan kanavan päässä opasteita ja infotauluja, joiden pohjalta pääsee perehtymään alueen historiaan. Veneilijä ei voi kuitenkaan välttyä näkemästä kanavareissulla jatkuvasti Salpalinjan linnoituksen massiivivia rakenteita, jotka ovat hyvässä kunnossa. Niitä voi käydä koskettamassa jopa veneestä käsin.

Jumppasen kanavan ja Pistalan välissä on pieni laituri, joka on tarkoitettu lähinnä alueeseen jalkaisin tutustuville maisemien ihailukohteeksi mutta kyllä siihen veneellä myös pääsee.

Kuva: Maisemien katselulaituri

Itse Raikuun kanavan silta on kaikkein matalin ja ennen kaikkea kapein. Ajamisen Raikuun sillan ali tekee haasteelliseksi vielä kova virta, joten kokenein kuski on syytä laittaa ruoriin ainakin sillan alituksen ajaksi ja muiden varustautua ”tökkimään” vene irti kanavan reunoista jos vene lähtee ajautumaan kohti kanavan kivisiä reunoja. Peltiveneellä voi iskuja hieman vastaanottaakin mutta kumiveneen kanssa on syytä olla varovainen.

Kuva: Raikuun kanavareitin kapein kohta.

Raikuun kanavan jälkeen tulee Martinsalmi, jossa Salpalinjan rekenteet ulottuvat venereitille saakka. Martinsalmen kohdalla reitti kulkee kaislikon läpi kapeana ränninä mutta reitti kyllä löytyy kun vain ajaa eteen päin.

Kuva: Salpalinjan rakenteita Martinsalmen kanavan liepeillä

Martinsalmen jälkeen saakin huristella jonkin aikaa Martinselän yli kunnes saavutaan Virtasalmeen. Virtasalmessa kanava tekee tiukan mutkan ja kiertää saaren, jossa sijaitsee mökki. Reitti kulkee ”aivan mökin pihassa”, joten on syytä välttää turhaa meteliä.

Kuva: Virtasalmi Martinlammelle päin

Viimeisenä sillan alituksena on Lintusalmen silta, jonka yli kulkee Savonlinnan ja Joensuun välinen maantie. Lintusalmen sillan jälkeen alkaakin sitten kirkasvetinen Puruvesi ja sen hienot hiekkarannat.

Kuva: Lintusalmen silta Raikuun kanavareitin Puruveden puoleisessa päässä.

Raikuun kanavareitille on jonkin verran matkaa, tulipa Puruveden puolelta tai Paasveden puolelta. Reitti on mukava retkikohde päivämatkaan mutta varsinaista venesatamaa ei siellä ole ja yöpyminen onkin järjestettävä jonnekin muualle. Raikuun kanavareitille on valitettavasti myöskin pääsyrajoitteena Puruveden puolelta 4,5 m silta ja Paasveden puolelta 12 m sähkölinja sekä noin 2 metrin syvyys. Museovirasto on myös määritellyt Raikuun kanavan valtakunnallisessti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriperintöympäristöksi.

Teksti ja kuvat: Antti Kaipainen